Arvid Järnefelt

Syntynyt: 
16.11.1861
Syntymäpaikka: 
Pietari
Kuollut: 
27.12.1932

Arvid Järnefelt oli suomalainen kirjailija ja varatuomari. Hän kirjoitti proosateoksia, esseitä ja näytelmiä. Oman aikansa merkittävimpiin kirjailijoihin ja kulttuurivaikuttajiin lukeutunut Järnefelt, oli tolstoilainen ja puolusti yhteiskunnan heikko-osaisia, kuten vankeja ja köyhälistöä.

Järnefelt syntyi kenraalin ja maaherran August Aleksander Järnefeltin ja Elisabeth Järnefeltin suomalais-venäläiseen perheeseen. Arvid Järnefeltin sisarukset olivat Aino, Eero ja Armas. Myöhemmin Aino avioitui säveltäjä Jean Sibeliuksen kanssa, Eerosta tuli taidemaalari ja Armaksesta säveltäjä. Arvid Järnefelt avioitui Emilia Fredrika Parviaisen kanssa ja sai viisi lasta.

Järnefelt kouluttautui varatuomariksi, mutta hylkäsi ammattinsa tutustuttuaan venäläisen kirjailijan Leo Tolstoin tuotantoon. Järnefeltistä tuli kiihkeä tolstoilainen, joka uskoi oppi-isänsä tavoin yksinkertaiseen elämään ja lähimmäisen rakkautta korostavaan kristillisyyteen. Elämänkatsomuksensa ohjaamana, Järnefelt osti perheelleen pienen maatilan Lohjan Rantalasta, ja elätti pehettään harjoittamalla suutarin ja sepän ammatteja. Lohjalla Järnefelt kekittyi yhä enemmän myös kirjalliseen työhönsä.

Järnefeltin kirjallinen tuotanto nousee samasta lähteestä kuin hänen elämänkatsomuksensa, toilstoilaisuudesta. Töissään Järnefelt käsittelee yhteiskunnallisia, uskonnollisia ja moraalisia kysymyksiä. Teosten on katsottu olevan omaelämänkerrallisia. Omien kirjojensa sekä Tolstoi-suomennostensa myötä, Järnefeltinstä tuli nopeasti Suomen tunnetuin tolstoilainen; vitattiinpa häneen joksus leikillisesti nimellä ”Suomen Tolstoi”. Vuonna 1899 Järnefelt matkusti Venäjälle ja tapasi kunnioittamansa oppi-isän.

Tolstoilaisuutensa lisäksi Järnefelt on jäänyt kansalliseen historiaammme voimakkaana Suomen itsenäisyyden puolestapuhujana. Järnefelt lukeutui suomalaismielisten taiteilijoiden ja kulttuurivaikuttajien ryhmään, joka ajoi Suomen rauhanomaista irtautumista Venäjästä. Tärkeää osaa prosessissa näytteli suomen kielen vaaliminen ja suomenkielisen kirjallisuuden tuottaminen, sekä toisaalta vallitsevien kulttuuripoliittisten käytäntöjä vastustaminen. Järnefeltin kohdalla suomalaismielinen toiminta huipentui yhdessä ystäviensä Juhani Ahon ja Eero Erkon kanssa perustettuun Päivälehteen.

Järnefeltin varsinaiseen kaunokirjalliseen tuotantoon kuuluu lukusia romaaneja, novelli- ja esseekokoelmia sekä näytelmiä. Myös Järnefeltin proosateoksia on sittemmin dramatisoitu näytelmiksi. Järnefeltin tunnetuimpia teoksia ovat mm. romaanit Isänmaa (1893) ja Vanhempieni romaani (1928–30) sekä varhainen esseeteos Heräämiseni (1894).

Teksti: Olli Mäkelä / Sunklo, 2011

Teokset

Otsikko Kirjailijan rooli Julkaisu Lajit Kieli Alkuperäinen kieli
Anoppi ja miniä kirjailija 1999 Draama Suomi
Der Tod kirjailija 2017 Draama Saksa
Det kommer aldrig att ske kirjailija 1999 Draama Ruotsi
Greeta ja hänen herransa kirjailija 1990 Draama Suomi
Isänmaa kirjailija 1980 Draama Suomi
Tit. Razrusitel Ierusalima. kirjailija 2000 Draama Venäjä Suomi
Titus kirjailija 1927 Draama Englanti
Vanhempieni romaani kirjailija 2000 Draama Suomi
Не бывать этому никогда (Det kommer aldrig att ske) kirjailija 2002 Draama Venäjä